Tulosta Cimo.fi | Kulttuuri-ohjelma
 

Kulttuurin yhteyspisteen joulukuun uutiskirje

20.12.2011

Sisältö

Tutustu hankkeeseen!

Outsider Art Past Forward

Pääjärjestäjä: GAIA-museo (Tanska)
Yhteisjärjestäjät: Maaseudun Sivistysliitto (Suomi), Kunsthaus Kannen (Saksa), Dr. Guislain –museo (Belgia)
EU-tuki: 107 580 € (50%)
Hankevuosi: 2010-2012

Outsider Art Past Forward -hanke tuo yhteen eurooppalaisia outsider-taiteen toimijoita ja kerää tietoja aiheen parissa työskentelevistä taide- ja koulutusorganisaatioista. Eri puolilta Eurooppaa kerätyt tiedot kootaan julkaisuksi ja verkkosivustoksi. Hanke tarjoaa toimijoille mahdollisuuksia tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä kannustaa kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen ja näyttelyvaihtoon. Samalla hanke tekee outsider-taidetta ja sen toimijoita tunnetuksi koko Euroopan tasolla. Hankkeessa järjestetään myös kolme kansainvälistä tapahtumaa, joiden aiheina ovat   Itä-Euroopan outsider-taide, outsider-taiteen erilaiset ilmenemismuodot sekä outsider-taiteen uudet muodot ja monikulttuurisuus.

Suomea hankkeessa edustaa Maaseudun Sivistysliitto, joka kokoaa hankkeessa tietoja Itä-Euroopassa toimivista outsider-taiteen museoista, studioista ja kokoelmista. Maaseudun Sivistysliitto järjesti myös Itä-Euroopan outsider-taidetta koskevan symposiumin Helsingissä kesäkuussa 2011.  Suomalaisena yhteistyökumppanina hankkeessa on lisäksi Kokkolan ITE-museo.

Lisätietoja:
Maaseudun Sivistysliiton verkkosivut
Outsider Art Past Forward-hankkeen verkkosivut
Haastattelussa kulttuurituottaja Raija Kallioinen Maaseudun Sivistysliitosta.

Outsider Art Past Forward kartoittaa  ja tuo yhteen eurooppalaisen outsider-taiteen kenttää. Mitä outsider-taiteella tarkoitetaan?

Outsider-taiteella tarkoitetaan visuaalisen taiteen marginaalissa olevia taideilmiöitä. Keskeistä outsider-taiteessa on se, että se on tehty itseä varten taidekoulutuksen ja taidekontekstin ulkopuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. itseoppineita taiteilijoita tai taiteilijoita, joilla on elämässään jokin vaikeus, kuten kehitysvamma tai psyykkinen sairaus.  Yhtenä outsider-taiteen osa-alueena on oma suomalainen ITE-taiteemme, joka on suomalaisesta nykykansantaiteesta käytetty ilmaus. ITE-taide on orginellein tavoin luovuuttaan toteuttavien terveiden, itseoppineiden taiteilijoiden taidetta.

 
Helsingin symposiumin osallistujia tutustu-
massa
kirkkonummelaisen ITE-taiteilijan
Bjarne Anders
sonin pihapiirin täyttävään
taideympäristöön.
Kuva: Raija Kallioinen         

Millainen on ollut outsider-taiteen asema Euroopassa? Entä millaisia organisaatioita alalla toimii?

Alun perin keskustelu taidemuodosta on lähtenyt liikkeelle jo noin sata vuotta sitten, kun on alettu puhua art brutista ja keräilijät ovat alkaneet tuoda näitä teoksia esiin. Tuore, vasta viime vuosikymmenten ilmiö on kuitenkin se, että näitä teoksia on lähdetty systemaattisemmin viemään taidemarkkinoille. On syntynyt alan museoita, gallerioita sekä erilaisia taideprojekteja. Lisäksi ihan viime vuosina uutuutena ovat tulleet  myös kehitysvammaisten taideprojektit ja studiot, jotka hakevat tällä hetkellä paikkaansa outsider-taiteen kentässä. EU:nkin parissa on voimakkaasti arvostettu taiteen sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia ja on tuettu sellaisia hankkeita, joissa on pyritty taiteen keinoin estämään syrjäytymistä.  


Miten tämän hankkeen toimijaverkosto on muodostunut ja mistä hankeidea on lähtenyt liikkeelle?


Hankkeen käynnisti Tanskassa toimiva GAIA Outsider Art Museum, joka jo viitisen vuotta sitten toi esiin tarpeen alan eurooppalaiselle toimintaverkostolle. Alan vanhojen toimijoiden parissa oli aistittavissa vastustusta, mutta GAIA-museo piti pintansa. Näin syntyi oikea tahtotila ja tarve koota yhteen meitä uudempia toimijoita. Tältä pohjalta syntyi vuonna 2009 alan eurooppalainen kattojärjestö, European Outsider Art Association (EOA). EOA:n tehtävänä on nostaa outsider-taiteen asemaa ja arvostusta eurooppalaisessa taidekeskustelussa.

Jotta tämä verkosto lähtisi todella toimimaan, tarvittiin työkaluksi projekteja. GAIA-museo ryhtyikin suunnittelemaan hanketta, joka kartoittaisi ja kokoaisi yhteen alan toimijoita sekä toimisi keskustelufoorumina outsider-taiteen nykytilasta Euroopassa.  Tältä pohjalta syntyi suunnitelma Outsider Art Past Forward –hankkeesta, johon saatiin mukaan belgialainen, saksalainen ja slovakialainen kumppani. Hankevalmistelu oli aivan loppusuoralla, kun slovakialainen kumppani peruutti osallistumisensa. He tarvitsivat mukaan nopeaan toimintaan tottuneen organisaation, jolloin meidän oli oikeastaan pakko vastata haasteeseen ja hypätä liikkuvaan junaan. Mukaan työhön pyysimme Kokkolan ITE-museon, jonka kanssa muutoinkin teemme tiivistä yhteistyötä. Slovakian roolina hankkeessa olisi ollut itäisen Euroopan outsider-taiteen kentän kartoittaminen ja tuominen tähän verkostoon. Sekä Maaseudun Sivistysliitto että ITE-museo olivat molemmat olleet kiinnostuneita verkostoitumaan  alan toimijoihin Itä-Euroopassa ja toimimaan jonkinlaisena tuottajatahona sieltä lähtöisin olevalle näyttelytoiminnalle. Loppujen lopuksi lähdimme siis ilolla mukaan ja näimme hankkeen mahdollisuutena tehdä sitä toimintaa, joka meitä muutenkin kiinnostaa.

 
Bjarne Anderssonin pihapiirin teoksia.
Kuva: Werner Zimmer
Maaseudun Sivistysliiton tehtävänä hankkeessa on ollut koota tietoja alan toimijoista Itä-Euroopassa. Millainen prosessi on ollut ja mitä muuta on kuulunut rooliinne hankkeessa?

Hankesuunnitelma on ollut hyvin selkeä, ja toimijoiden
välinen vuorovaikutus onnistunutta. Käytännössä Eurooppa jyvitettiin vastuualueisiin. Tätä kautta saimme hyvän mahdollisuuden ja syyn lähestyä meitä kiinnostavia Itä-Euroopan maita. Kartoitimme näiden maiden toimijoita internetin ja kuulopuheiden välityksellä. Lisäksi tutustuimme uusiin tahoihin ja kuulimme heiltä lisää tietoja ja vinkkejä. Näin keräsimme Itä-Euroopasta useita parhaita käytäntöjä hankkeen tuloksena koottavaan kirjaan.

Toisena tehtävänä meillä oli tuottaa viime kesänä Helsingissä järjestetty, noin sata osallistujaa kerännyt  kansainvälinen symposium, joka käsitteli Itä-Euroopan outsider-taidetta.  Seminaari oli myös hyvä mahdollisuus promotoida osallistujille suomalaista nykykansantaidetta, ja vierailimme mm. suomalaisten ITE-taiteilija Bjarne Anderssonin luona.  

Entä miten hankehallinto ja yhteistyö muiden hankekumppaneiden kanssa on sujunut?

Olemme olleet aikaisemminkin, vuosina 2002-2004, kansallisena partnerina EU-hankkeessa, jonka pääjärjestäjänä toimi Kansanmusiikkisäätiö. Niistä ajoista hankehallinto on muuttunut helpommaksi, kevyemmäksi ja selkeämmäksi. Hallinnosta vastaa tanskalainen pääjärjestäjä, joilta olemme saaneet erittäin selkeät ja hyvät ohjeet. Suuri edistysaskel on myös se, että EU-tukea saa nyt etupainotteisesti.

Pienenä vaikeutena oli se, että emme olleet mukana niissä ihan ensimmäisissä keskusteluissa, joita muut partnerit olivat hankesuunnitelmaa valmistellessaan keskenään käyneet. Tästä syystä  emme mm. osanneet varata budjettiin riittävästi rahaa omalle työllemme ja hankehallintoon. Tähän kannattaa varata riittävästi resursseja jo hakuvaiheessa.

Mitä uutta hanke on tuonut eurooppalaisen outsider-taiteen kentälle?

Tämä hanke on vahvistanut ennen kaikkea outsider-taiteen kentän uudempien toimijoiden toinen toisensa löytämistä, tunnistamista ja kohtaamista. Ja vaikka kentällä on aina  ollut  kahden- tai kolmenvälisiä suhteita, niin kyllä tämä on avannut suhteiden verkostoa laajemmaksi. Meille kaikille on avautunut uudella tavalla se, miten laajasti toimijoita on Euroopassa ja keiden kaikkien kanssa yhteistyötä olisi mahdollista tehdä.

 
Bjarne Anderssonin pihapiirin teoksia.             
Kuva: Werner Zimmer
Ensisijainen arvo on tietysti ollut ihmisten välinen kohtaaminen. Siitä lähtevät liikkeelle kaikki uudet ideat ja toiminnan mahdollisuudet. Tämä projekti on tarjonnut mahdollisuuden luoda foorumeita näille kohtaamisille: kolme isoa kansainvälistä symposiumia, tiedon jakamiseen ja organisaatioiden esittäytymiseen keskittyvä verkkosivusto sekä lopputuotoksena vielä julkaisu, joka tallentaa tehdyn työn. Tuloksia levitetään hyödyntäen EOA-yhdistyksen verkostoa, joka on hankkeen myötä entisestään laajentunut.


Miten tärkeää Maaseudun Sivistysliiton kaltaiselle suomalaiselle organisaatiolle on ollut olla mukana alan eurooppalaisessa toiminnassa?

Me olemme kokeneet kansainvälisen verkostoitumisen itseisarvoksi. Jo parikymmentä vuotta sitten, kun lähdimme tutkimaan suomalaista nykykansantaidetta, selvitimme aluksi vastaavaa kansainvälistä toimintaa ja huomasimme, että kyseessä on kansainvälinen ilmiö. Välittömästi ensimmäisten ITE-löytöjen jälkeen lähdimme itse kiertämään kansainvälisissä museoissa ja keräilijöitten luona. Lähdimme liikkeelle viattoman sinisilmäisesti ketään tuntematta, ja aloitimme tutustumisen alan huippuasiantuntijoista, tärkeimmistä paikoista ja suurimmista museoista.  Näin pääsimme heti rakentamaan oikeanlaisia verkostoja ja saimme ITE-taiteen lanseerattua Eurooppaan. Sen me näemme Suomesta käsin suureksi arvostukseksi, että olemme saaneet nykykansantaiteelle tunnistetun ja tunnustetun aseman myös Euroopassa. Itse toimin nyt myös varapuheenjohtajana European Outsidet Art Associationissa.

Millaisia tulevaisuudennäkymiä hankkeella ja sen myötä syntyneellä verkostolla on?

Omat suunnitelmamme keskittyvät alkuperäiseen kiinnostuksen kohteeseemme, eli Itä-Euroopan outsider-taiteeseen. Tälle teemalle on tulossa jatkoa, ja pallo on siirtymässä Kokkolan ITE-museolle. ITE-museo on myös anonut ja saanut CIMOn Kulttuurin yhteyspisteeltä tukea jatkohankkeen valmistelutapaamisen järjestämiseen. Tämä on hirveän hyvä ja tervetullut rahoitusmuoto. Hankkeissa syntyy aina uusia ideoita ja ne synnyttävät aina uusia kohtaamisia, joten nyt voimme edellisen hankkeen vielä ollessa käynnissä saada tukea näiden ideoiden hyödyntämiseen ja uutta kohti suuntaamiseen. Myös nykyisen hankkeen pääpartnerilla on tarve ja halu lähteä jatkamaan hanketoimintaa. Valmistelemme myös Leader-rahoituksella kansainvälistä nykykansantaiteen hanketta, jossa siinäkin suuntaudutaan vahvasti itäisen Euroopan alueelle. Eli tämän yhden hankkeen tuloksena on syntynyt jo useampia jatkohankeideoita.