Tulosta Cimo.fi | Kulttuuri-ohjelma
 

Kulttuurin yhteyspisteen syyskuun uutiskirje

20.9.2011

Sisältö

Tutustu hankkeeseen!

Art Nouveau & Ecology

Pääjärjestäjä: Ministère de la région Bruxelles-Capitale (Belgia)
Yhteisjärjestäjät: Câmara Municipal de Aveiro (Portugali), Institut Mathildenhöhe Darmstadt (Saksa), Institut Municipal del Paisatge Urba i la Qualitat de Vida (Espanja), Jugendstilsenteret - Fondation Kulturvartalet (Norja), Jugendstilverein Bad Nauheim e.V. (Saksa), Helsingin kaupunginmuseo (Suomi), Musée Horta (Belgia), Regione Lombardia - D.G. Culture (Italia), Riga municipal agency (Latvia), Servei de Cultura, Ajuntament de Terrassa (Espanja), Urban Planning Institute of the Republic of Slovenia (Slovenia), Ville de Nancy (Ranska).

EU-tuki: 2.133.930,00 €
EU-tuen osuus koko budjetista: 49 %
Kesto: 1.5.2010 - 30.4.2015

Kymmenen maan Art Nouveau & Ecology -hankkeessa tutkitaan poikkitaiteellisesta näkökulmasta art nouveau -tyylisuunnan ja ekologian välistä suhdetta. Hankkeessa rakennetaan kiertonäyttely, joka avaa luonnosta inspiraation saaneen art nouveaun kasvi- ja eläinteemoja sekä luonnonmateriaalien käyttöä. Näyttelyyn liittyy myös julkaisu ja opetusmateriaalin tuottamista.

Hankkeen taustalla on vuonna 1999 perustettu Réseau Art Nouveau -verkosto, johon Helsinki on kuulunut alusta saakka.
Haastattelussa tutkija Sari Saresto Helsingin kaupunginmuseosta.

Vuonna 2010 käynnistyneen viisivuotisen Art nouveau & Ecology -hankkeen taustalla on jo peräti kolme aiempaa EU-hanketta. Milloin Helsingin kaupunginmuseo lähti mukaan yhteistyöhön ja mitä kaikkea hankkeiden puitteissa on viimeisten 12 vuoden aikana tehty?


Yökirja sisältää tarinoita art
nouveau  -
kaupungeista.
Helsinki on ollut mukana alusta saakka, kun verkosto vuonna 1999 lähti Brysselin ja Barcelonan aloitteesta liikkeelle. Suomalainen partneri oli aluksi Helsingin kulttuuriasiainkeskus. Osallistumisvastuu siirtyi kaupunginmuseolle vuonna 2004, mikä oli luontevaa, koska museon perustehtäviin kuuluu kulttuuriympäristön vaaliminen.

Tähän mennessä on toteutettu mm. ala-asteikäisille suunnattu tehtäväkirja Night Book eli Yökirja, joka esittelee Art Nouveau -verkoston kaupunkien omia, mielikuvituksellisia tunnuseläimiä tai salaperäisiä olentojaan. Multimediaohjelma Arkkitehdit maailmaa parantamassa oli mukana yläastelaisille ja lukiolaisille suunnatussa teema-opastuksessa. Multimediaohjelma pyörii elokuvateatterissamme aina aika ajoin.  Olemme myös tehneet jugendaiheiset kävely- ja raitiovaunureittiesitteet, jotka ovat olleet todella kysyttyjä ja joita on saatavilla monissa eri kieliversioissa.

Nykyinen hanke on vielä käynnistysvaiheessaan, mutta toivon, että talostamme pystyisi osallistumaan laaja joukko sen toteutukseen.


Art Nouveau & Ecology -hankkeeseen kuuluu mm. laajan kiertonäyttelyn toteuttaminen. Kerro hieman näyttelystä ja omasta roolistanne siinä?

 
Hvitträsk (1903) Kirkkonummella oli
arkkitehtien Herman Geselliuksen,
Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen
koti ja studio
.
© Markku Haverinen, Museovirasto
Kansainvälinen kiertonäyttely on hankkeen päätuote ja sitä myötä sen aikaa vievin ja vaativin osuus. Näyttely avataan Helsingissä kaupunginmuseon Sofiankadun tiloissa näillä näkymin marraskuun alussa vuonna 2013.

Sisällöissä käsitellään art nouveau -tyylisuunnan ja luonnon suhdetta sekä luonnonmateriaalien käyttöä. Lähtökohtana on se, kuinka luonto on toiminut inspiraationa taiteilijoille ja arkkitehdeille. Ehkä mukana on myös ajatus luonnosta temppelinä – tätä ilmentävät meillä esimerkiksi taiteilijahuvilat, jonne taiteilijat ovat paenneet pahaa kaupunkia luonnon rauhaan keskittymään luomistyöhönsä.

Barcelonan yliopisto vastaa näyttelyn suunnittelusta. Suunnitelmat ovat vielä alustavassa vaiheessaan, mutta Helsingin osuuden yksi lähtökohta on todennäköisesti luonnonmateriaalit kuten puu ja sen käyttö art nouveau -arkkitehtuurissa. Mahdollisesti myös porrashuoneet, joita olemme Helsingissä inventoineet. Hvitträsk, Halosenniemi ja Ainola luonnon keskellä sijaitsevina kansallisromanttisina taiteilijahuviloina, joissa luonto on ollut taiteilijoiden inspiraation lähde, ovat toivottavasti jollakin tapaa mukana näyttelyssä.

Ekologia on tärkeä teema koko hankkeessa. Myös näyttelyyn tuodaan mukaan ajatus siitä, miten luonto ja kestävä kehitys on otettava huomioon.

Aikaisemmin olemme tehneet kansainvälisenä yhteistyönä enemmän verkkonäyttelyitä. Se, että tästä tulee fyysisesti kiertävä näyttely, luo omat haasteensa. Toiveet ja tavoitteet näyttävyydestä ja visuaalisesta houkuttelevuudesta ovat korkealla, toisaalta näyttelyn pitää olla helposti pakattavissa ja siirrettävissä kaupungista toiseen. Ajatus onkin, että kiertonäyttelyn kylkeen tuodaan jokaisessa kaupungissa oman kaupungin art nouveau -perinnettä ja esineistöä. 

Kiertonäyttelyn avajaisten yhteydessä Helsingissä järjestetään Art Nouveau -verkoston yleiskokous ja asiantuntijatahoille suunnattu ns. multilateral exchange, yhteinen työpaja, joka pohtii rakennussuojelukysymyksiä eurooppalaisittain.

Kyseessä on sisällöllisesti laaja viisivuotinen hanke, jolla on yli 4 miljoonan euron suuruinen kokonaisbudjetti. Kuinka omarahoituksenne on järjestynyt?

Omarahoituksemme koostuu pääosin työstä. Omasta työajastani menee viikko kuukaudessa tähän hankkeeseen, ja jatkossa mukaan tulee myös muita museomme työntekijöitä. Lisäksi katamme omarahoitusosuudellamme kokouksiin ja tapaamisiin osallistumiset sekä näyttelyn suunnitteluun liittyvät kustannukset.

 
Pohjolan talo / Herman Gesellius, Armas Lindgren,
Eliel Saarinen (1899-1901)

© Pekka Kyytinen, Suomen rakennustaiteen museo

Hankkeen ytimen muodostaa Reseau Art Nouveau -yhteistyöverkosto, jolla on vahva rooli tutkimuksessa. Mikä on tutkimuksen rooli tässä hankkeessa?

Hanke enemmänkin jakaa tietoa kuin synnyttää uutta tutkimusta. Aihepiiristä kiinnostuneet taidehistorioitsijat tai opiskelijat voivat luonnollisesti löytää verkoston kautta vinkkejä laitoksista, joista voisi löytyä tutkimusaiheita tai lisätietoja.

Miten mukana oleminen hankkeessa näkyy arkityössäsi ja mikä on hankkeeseen osallistumisen arvo sinulle itsellesi?


Tärkeimmistä arvoista on se, että on itse saanut tutustua verkoston ihmisiin ja paikkoihin - eli kulttuuriperintöön! On myös syntynyt henkilökohtaisia kontakteja: esimerkiksi Ålesundista ja Oslosta on ollut meillä asiantuntijavaihdossa sikäläisiä kollegoita, joille on esitelty Helsingin kohteita ja joiden kanssa on vaihdettu kokemuksia rakennussuojeluun liittyen.

Nykyisen hankkeen puitteissa järjestetään kahdenvälisiä asiantuntijavaihtoja, ja lokakuussa meille tulee Norjasta delegaatio, jonka kanssa keskustelemme rakennussuojelusta. Tavoitteena on, että meiltäkin väki löytäisi oman kohteensa ja lähtisi vaihtoon. Perusidea on, että jokaisella osallistujataholla on mahdollisuus viikon vaihtojaksoon toisessa kaupungissa, jossa voi paikan päällä vaihtaa kokemuksia menettelytavoista ja molemmille osapuolille tutuista aiheista.

Entäpä sama kysymys koko museon näkökulmasta. Mikä on hankkeen lisäarvo museolle – mitä sellaista voitte EU-hankkeen myötä tehdä, mikä ehkä muuten jäisi toteutumatta?

Ehkä juuri tämä aihepiiri. Meillä ei ole olemassa Helsingissä tai muuallakaan Suomessa art nouveau - tai jugend-keskusta. Hankkeen ja verkoston avulla voimme tuoda tätä kulttuuriperintöä esiin mm. edellä mainittujen pedagogisten ohjelmien ja tuotteiden kautta. Esimerkiksi monikielisenä toteutettu multimediaohjelma Arkkitehdit maailmaa parantamassa on luontevasti osa museon kansainväliselle yleisölle ja kävijäkunnalle suunnattua ohjelmaa. Uusi kiertonäyttely tulee ilman muuta rikastuttamaan näyttelykalenteriamme.

 
Näkymä Kauppiaankadulle Kataja-
nokalla.
© Soile Tirilä, Museovirasto.

Helsingin kaupunginmuseo on myös viranomaistaho, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja erilaisista ullakko- ja hissihankkeista. Tunnustettu asema kansainvälisesti arvostettuna art nouveau -kaupunkina tukee omalta osaltaan suojelutavoitteita ja ainutlaatuisen art nouveau -perinnön vaalimistehtävää. Toki jugend-talot ovat hyvinkin arvostettuja ja haluttuja asuinrakennuksia meillä. Eikä niiden merkitystä ei tarvitse puolustaa samalla tavalla kuin esimerkiksi  60-70 -lukujen arkkitehtuurin, jonka arvoja on paljon vaikeampaa nostaa esiin ja perustella suurelle yleisölle. Mutta vaikka jugend-kohteet ovat tavallaan helppoja, nekin ovat haavoittuvaisia, sillä muutoksia tapahtuu ja asuintaloissa ihmisten tarpeet muuttuvat.

Jos sinun pitäisi valita yksi helsinkiläinen art nouveau -kohde kuvaamaan tyylisuunnan suomalaisia erityispiirteitä, niin mikä se olisi?


Katajanokka on kokonaistaideteos. On monia yksittäisiä huippuhienoja rakennuksia, kuten esimerkiksi Pohjolan talon pääporras, mutta niihin voi olla vaikea päästä sisälle ja sitä kautta niitä on vaikea suositella. Katajankokka on kaikille avoin eli sinne vain kävelemään ja tutustumaan Helsingin art nouveau -perintöön!

Lisätietoja

Tutkija Sari Saresto, Helsingin kaupunginmuseo, (09) 3103 6483, sari.saresto(at)hel.fi
Hankkeen verkkosivut: www.artnouveau-net.eu
Helsingin kaupunginmuseon verkkosivut: www.hel.fi/hki/Museo/fi/Etusivu

Lataa raitiovaunu- ja kävelyopas Helsingin jugend-kortteleihin ja -kohteisiin kaupunginmuseon kotisivuilta.
Yökirjan lisäksi muita lapsille ja nuorille suunnattuja tehtäväkirjoja ja verkkomateriaalia löytyy verkoston kotisivuilta.