Voiko saksalainen loppukoe korvata suomalaisen ammattiosaamisen näytön?

Vuosittain nelisenkymmentä opiskelijaa eri aloilta Kainuun ammattiopistosta lähtee ulkomaille työssäoppimaan. Vaihdot ovat pituudeltaan yleensä kolmesta viikosta pariin kuukauteen. Opiskelijoiden arviointi on tähän asti tehty pääsääntöisesti suomalaisten kriteerien mukaan.

Kalliita resursseja säästöön

Perehdyttyämme ECVET:iin rupesimme miettimään, voisiko ammattiosaamisen näytöt korvata jotenkin. Kannattaako ulkomaalaisia partnereita kouluttaa suomalaiseen arviointiin ja onko heillä edes aikaa ja halua siihen? Toisaalta suomalaisen opettajan matkustaminen näyttöjä vastaanottamaan on varsin kallista ja vie sekin paljon aikaa.

Päädyimme toimimaan maassa maan tavalla ja suorittamaan arvioinnin vastaanottavan maan kriteereillä. Jos se onnistuisi, suoritus voitaisiin siirtää ECVET:in periaatteiden mukaisesti osaksi opiskelijan opintoja.

^{Juuso Heikkinen Kainuun ammattiopistosta pohtii säilörehun laatua arvioijien kanssa. Kuva: Kaisu Korhonen.}

Saksalaiseen koulutusjärjestelmään perehdyttyämme huomasimme, että tarvitsemme Comenius-hankkeesta tutun saksalaisen oppilaitoksen lisäksi toisen partnerin, paikallisen maatalouskauppakamarin. Saksalaisen mallin mukaan jälkimmäinen hoitaa maatiloilla tapahtuvan käytännön työn opetuksen.

Koe sujui mallikkaasti englanniksi

Leonardo-vaihtoon lähti syyskuussa 2007 yhteensä neljä toisen ja kolmannen vuoden maatalousalan opiskelijaa. Opiskelijat työskentelivät kukin eri tiloilla, jotka olivat lähellä toisiaan. Tiloilla oli keskimäärin 60 lehmää ja 60 peltohehtaaria. Saksalaisen tapaan isännät olivat suorittaneet opiskelijoiden ohjaukseen välttämättömän Meister-tutkinnon.

Jakson tavoitteena olevat oppimistulokset kuvattiin KSC-periaatteella (knowledge, skills, competence). Saksalaiset olivat tarkkoja siitä, että oppimistuloksiin kirjattiin vain sellaiset asiat, jotka pystyttiin oppimaan jakson aikana.

Lisäksi laadimme kokeiluversion Learning agreement -asiakirjasta, jossa sovittiin vaihtoon liittyvät käytännön asiat.

Millaista on saksalainen arviointi?

Saksalaisen arvioinnin keskeisin osa on maatalouskauppakamarin kolmannen vuoden päätteeksi järjestämä kirjallinen ja käytännön koe. Sitä vastaava käytännön koe järjestettiin myös opiskelijoillemme.

Päinvastoin kuin Suomessa, koe oli kaikille opiskelijoille tuntemattomalla tilalla, johon käytiin tutustumassa koetta edeltävänä päivänä.

Kokeessa oli kaksi arvioijaa opiskelijaa kohti. Englannin kielellä tehty koe ei tuottanut suuria ongelmia, vaikka opiskelijoidemme kielitaito oli enimmäkseen peruskoulupohjaista.

^{Aamiaisella kokeen puolivälissä. Kuva: Kaisu Korhonen.}

Opintojakso siirrettiin osaksi opiskelijoiden suorituksia ja näyttötodistukseen merkittiin, että näyttö suoritettiin  saksalaisena loppukokeena Saksassa.

Rohkaisevia kokemuksia onnistuneesta kokeilusta

Tässä tapauksessa muualla suoritettu koe korvasi hyvin ammattiosaamisen näytön. Keskeisiä onnistumiseen vaikuttaneita seikkoja olivat sitoutuneet partnerit, huolellinen valmistautuminen, oppimistulosten kirjaaminen selkeästi ja maatalousalan hyvä sopivuus opintosuoritusten siirtoon. Opiskelijoiden vankka käytännön kokemus kotimaasta osoittautui myös tärkeäksi.

Kokemukset olivat niin rohkaisevia, että jatkossakin aiomme kokeilla ECVET:iä eri aloilla – seuraavaksi ravintolakokkien opintojaksolla Tšekin tasavallassa.


Risto Virkkunen, kansainvälisyyspäällikkö
Kainuun ammattiopisto

Mikä hanke?

Kainuun ammattiopiston luonnonvara-ala oli mukana Opetushallituksen rahoittamassa FINECVET2-hankkeessa.

Siihen liittyvä pilottijakso oli osa savolais-kainuulais-pohjalaista EURE-hanketta, johon rahoitus tuli Leonardo-ohjelmasta.

seuraavalle sivulle >>

<< edelliselle sivulle